Svensk – finsk starkaverbtabell

● Om du kan finska och studerar svenska den kan hjälpa dig!

Jag har samlat och skrivit ett starka och oregelbundna verb tabell och översätt den till finska. Copyright © Jukka  2006

● Starka verb och oregelbunda verb är hjärta om svenska språket, tycker jag.

Ruotsi-suomi vahvojen verbien taulukko

Jos sinä osaat suomea ja opiskelet ruotsia, tämä taulukko voi auttaa sinua.

Olen koonnut ja kirjoittanut tämän taulukon ja kääntänyt sen suomeksi. Copyright © Jukka 2006

Vahvat ja epäsäännölliset verbit ovat ruotsin kielen sydän, minun mielestäni.

 

 Taulukossa on ruotsin kielen vahvat ja epäsäännölliset verbit, jotka siis täytyy opetella ulkoa, kun opiskelee ruotsia!

Verbit on ryhmitelty siten että lähes samalla tavalla taipuvat verbit ovat peräkkäin, jolloin ne on helpompi muistaa, kuin runomitta.

 

Taulukko on tällä sivulla alkusanojen jälkeen.

 

Olen opiskellut ruotsin kieltä vuoden 2006 kokopäiväisenä Ruotsin Komvuxissa (aikuiskoulutus) ja tämä taulukko on omasta aloitteesta syntynyt harjoitus, joka on varsin hyödyllinen. Tätä informaatiota ei sisältynyt koulutukseen vaan se piti itse oivaltaa! Komvuxin kurssi oli sikäli vaativa, että se ei ole suomi-ruotsi kurssi. Kun aikoinaan aloin kääntämään vahvoja verbejä taivutusmuodoittain suomeksi, aloin ymmärtämään ruotsin kieltä. Muuttaessani ruotsiin 2005, osasin vain suomea ja englantia. 2007 vuodesta alkaen olen tehnyt töitä ruotsiksi.

 

Taulukossa ei tietenkään ole koko ruotsin kieli. Lisäksi tarvitaan ruotsin kielioppi, perussanasto, ääntäminen, kuullun ymmärtäminen jne. Taulukossa on joitakin ääntämisohjeita, mutta ne eivät ole täydellisiä.

 

Joitakin ääntämisohjeita:

-          Ruotsin å äännetään, aina kuin suomen o.

-          Ruotsin o äännetään kuin suomen u, tosin poikkeuksia on, kuten sanassa kommer, se äännetään suomen o:ksi.

-          Ruotsin u äännetään kuin suomen y. Esim. sana du (sinä) äännetään suomeksi kirjoitettuna ”dyy” ei ”du”.

-          Ruotsin y äännetään, kuin suomen y ja huulet pitkällä, että kynä pysyy ylähuulen päällä. J

-          Vokaalien kahdentamissääntö on tärkeä: bilen (se nimenomainen auto) lausutaan ”biilen”, koska sanassa kahden vokaalin välissä on vain yksi konsonantti, jolloin ensimmäinen vokaali kahdennetaan. Koska sanasta on tunnettu muoto bilen (se nimenomainen auto) niin myös tuntematon muoto bil lausutaan ”biil”. Nuo esimerkkisanat eivät ole tässä taulukossa. Taulukon sanoista esim. vrida äännetään vriida, jolloin sana äänetään pitkäksi, kun vokaalit on kahdennettu. Sana slippa äännetään tosi nopeasti ”slippa”, koska siinä ei ole vokaalien kahdennusta.

Sitten näin suomalaisesta tuntuu siltä että ruotsalaisilla on ä ja e ristissä. Ä ja e  bokstaavit kyllä opetetaan samoin, mutta monesti ruotsin ä lausutaan kuin suomen e ja ruotsin e lausutaan, kuin suomen ä, kuten mäktig, (mahtava) mäktig [²m'ek:tig Uttal] mäktigt mäktiga adj. Mutta poikkeuksia on tästä ä/e säännöstä.

-          Näistä lausuntaohjeista puuttuu ruotsin tärkeät erikoisäänteet, kuten sanassa kärlek (rakkaus) äännetään ”cärlek” ei ”kärlek”.  Jos joku opettelee ruotsia, täytyy ruotsin erikoisäänteet välttämättä opetella, joita ei nyt ole tässä. Nyt ei ole aikaa kirjoittaa niitä… 

-          LEXIN, hyvä sanakirja, joka opettaa kielioppia on tässä, se on ainut Ruotsi-Suomi-Ruotsi kielioppisanakirja netissä http://lexin.nada.kth.se/sve-fin.html n. 10 kieltä. Lexin on ilmainen käyttää.

-          Ruotsin sanojen ääntäminen, http://lexin2.nada.kth.se/sve-fin.html voi kuunnella hakusanan kerrallaan. Lexin on ruotsin koululaitoksen sanakirja, ja sille ei ole lyhyttä alkulinkkiä.

-          Sitten netissä on uusi sanakirja, jota käyttäjät voivat täydentää ja korjata http://www.kaannos.com jossa on suomesta yhdeksään kieleen ja päinvastoin.  Kaannos.com on ilmainen käyttää.

 

Taulukossa alla

Infinitiv on perusmuoto, jota käytetään esim: Jag vill dricka kaffe.  Minä haluan juoda kahvia. Tämä on: Jag = minä = subjekti. vill = tahtoa = apuverbi infinitiivissä, drikca = juoda= pääverbi infinitiivissä, kaffe = objekti. Kun lauseessa ei ole aikaa ja paikkaa ja siinä käytetää apuverbiä, niin silloin yleensä verbit ovat infinitiivissä.

Imperativ on käskymuoto, esim: Sitt! = istu

Presens on mitä parhaillaan tehdään. Jag skriver en webbsidan = Minä kirjoitan webbsivua.

Preteritum on mennyt aikamuoto, Locket sprack = kansi halkesi.

Supinum muotoa käytetään aina har verbin kanssa, jolloin lauseessa täytyy olla ha tai har. Har merkitsee olla tai omistaa. Supinum merkitsee että jokin toiminta on alkanut ja jatkuu vieläkin. Esimerkkejä: Den har brunnit = se on palanut. Tein havainnon, että lähes kaikki supinum muotoon taivutetut epäsäännölliset ja vahvat verbit päättyvät t-kirjaimeen kuten suomessakin. Kuten uppfunnit = keksinyt.

 

Tuossa on vain muutamia esimerkkilauseita, ruotsin kielessä on sanajärjestys todella tärkeä. Ruotsalainen ei ymmärrä ruotsia, jos sitä puhutaan suomen sanajärjestyksellä. Esim:

 

Jägaren sköt börnen = Metsästäjä ampui karhun. Suomessa voidaan sanat kääntää toisin päin, merkityksen muuttumatta eli: Karhun ampui metsästäjä.

Mutta jos ruotsin kielessä kääntää sanat toisin päin, niin siitä tulee: Björnen sköt jägaren: se tarkoittaa että: Karhu ampui metsästäjän. Ruotsi on yksinkertaisempaa kuin suomi, siinä ei ole niinkään päätteitä, vaan lauseen sanajärjestys määrää kuka tekee mitäkin kenelle. Aivan sanatarkasti käännettynä ruotsi kuulostaa kapulakieleltä. Jag åker Stockholm. Minä matkustaa Tukholma. Eli ei sanota että: Minä matkustan tukholmaan. Suomen pääteet pois. Ei niin että: Jag åker till Stockholm. Till merkitsee suuntaa. Mutta sitä käytetään vain kuten Jag åker till Finland.

 

Suosittelen hankittavaksi kirjaa Ruotsin kielioppia suomeksi, joka on melko välttämätön opiskelussa, se on Ruotsissa kirjoitettu kirja suomeksi ruotsin kielen kieliopista. Kirjaa on saanut http://www.akademibokhandeln.se/  tai sitten sitä voi kysyä Komvuxista. Ruotsiksi kirjan nimi on ”Svenska grammatik på finska” ja se on Mål kirjoja, eli samaa sarjaa, kuin Komvuxin kirjat.  Komvuxilla on helpompi ja parempi menetelmä opettaa, kuin mitä suomalaiset osaavat opettaa ruotsia. Jos käy Tukholman keskustan Academik bokhandeln (osoitteen voi etsiä netistä) niin siellä on muistaakseni finska hylly, ja sanakirjat = ordbok, josta sitä voi etsiä, tai sitten kysyä. Har ni en bok, som heter Svenska Grammatik på Finska? Onko teillä kirjaa, joka on nimeltään Ruotsin kielioppia suomeksi?

 

Taulukossa alla ovat yleisimmät ruotsin kielen vahvat ja epäsäännölliset verbit. Eli ne, jotka taipuvat epäsäännöllisesti viidessä eri verbimuodossa, ja jotka ovat tärkeitä. Tämän tähden ne täytyy opetella ulkoa. Tuota ei tarvitse osata viikossa, ehkä vuodessa parissa. Siitä on hyötyä jos sen osaa. Komvuxin kurssi alkaa siten että katsellaan kirjasta kuvia, mitä henkilöt tekee. Esimerkiksi sover = nukkuu, äter = syö. Eli verbejä presensmuodossa, mitä justiin nyt tehdään. Kun aikanaan käänsin vahvat verbit taulukon suomeksi, aloin ymmärtämään ruotsia. Opin ruotsin kielen 1 vuodessa Jumalan ihmeenä, josta tässä linkissä.

 

Komvuxin kurssilla tarvitsee Ruotsi suomi sanakirjan, sieltä tai Akateemisesta kirjakaupasta voi ostaa Lexin sanakirja kirjana. Muistaakseni sen voi tilata netin kautta. Lexin nettisanakirjassa ja kirjamuotoisessa kirjassa on hyvä puoli se on ainut kielioppisanakirja, josta voi tarkistaa myös ääntämisen. Toinen mahdollisuus on WSOY Suomi-Ruotsi-Suomi suursanakirja, jota voi ostaa Akateemisesta, mutta se on enemmänkin myöhemmän vaiheen tarve. Aluksi täytyy katsoa lexinistä, koska se on oikeaa ruotsin ruotsia kieliopin kanssa. WSOY suursanakirjasta, on jätetty pois preesens muodot, jolloin se hankaloittaa alussa. Mutta sitä tarvitsee myöhemmin laajuutensa tähden. Käsittämätöntä on että WSOY suursanakirja sisältää hakusanan perässä esimerkiksi 10 esimerkkilausetta, mutta ei sitä yhtä presens muotoista verbiä, joka olisi niin tarpeellinen aloittajalle. Ikään kuin tilan säästämisen tähden on kaikkein tärkein sana jätetty pois.

 

Varmasti on paras kotona käyttää tietokonesanakirjaa joka on nopeampi, mutta kurssille ei ehkä kannata viedä kannettavaa mikroa. Siinä on vaara että se katoaa sieltä. Kurssilla on niin paljon ulkomaalaisia. Myöhemmillä luokilla saa koulun koneisiin oman käyttäjätunnuksen, jossa voi käyttää Lexiniä tai www.kaannos.com tai Googlea. Mutta ruotsi täytyy aloittaa sanakirjan kanssa.

 

  Svensk-finsk starka och oregelbundna verb tabell